and now she's so devoid of color she don't know what it means

so much colors in these pictures,
so much feelings in these pictures,
so much bad feelings in these pictures.

prinsessoja ja hulluja

Olen väsynyt tieltä väistymään. Haluan kerrankin olla minä. En pyytelisi anteeksi tekojani tai että tekisin asioita vain siksi että joku muu olisi onnellinen. Kyllähän minäkin saan olla onnellinen? Onnelisuus on vain vaikeaa, varsinkin hulluna. Tai ehkä hullut ovatkin kaikista onnellisempia ihmisiä? Ehkä sittenkin olen onnellinen? Ota mut syliin, pitele, mut älä omista. 

Oon oppinu käyttämään tuollaisia söpöjä "saparoita". Hiuskriisi on päällä. Tekisi mieli pitää pinkki, mutta samalla sisäinen gingerini haluaa päästä esille. Hankalaa.

Taidan olla rakastunut.

"i know you're looking for salvation in the secular age, but girl I'm not your savior."

"You just sit and get stoned with 30 year olds and you think you've made it."

"Well, shouldn't you be fucking with somebody your age instead of making changes?"

Otin tänään kuvia. Ne onnistuivat, kai? Laatu vain kusi.

Mitä mieltä te olette? 

Koulussa olin sen puolitoista tuntia ja sitten lähdin. Kirjoitin paperille, että haluaisin oppia jaksamaan. Se on totta. Löysin ihanan bändin ( The 1975 ) ja sillä on ihania kappaleita. Love. Olen pikkutarkka ja perfektionisti. Instagram feedin pitää olla täydellinen (alotin sen taas uudestaan), käsiala pitää olla kaunista yms. Ainoat mitkä saa olla "sotkuisia" ovat musiikkimaku ja twiiitit. Aloitin ruokapäiväkirjan, eli kirjaan kaikki ruoat vihkoon. Se on shokeeraavaa nähdä, mitä yhden päivän aikana on tullu syötyä. Menen tänään lenkille, ehkä. Yritän vähentää syömistä, ehkä. Ehkä on päivän sana.